Sävel: Lapin kesä
Sanat: Jukka Lahtinen 21.10.2002

Hyvä lukija,

Tämä on kirjoitettu hirvijahdin jälkeen työmatkalla 21.10.2002.

Tämä on osoitettu Metsästysseura Peuhulle kiitoksena siitä, että on tehnyt hyvän päätöksen valitessaan myös minut seuran jäseneksi.

Tämä on tosi tarina ja toimii sellaisenaankin mutta tämän voi myös laulaa samalla sävelellä kuin Eino Leinon ”Lapin kesä”


1
On kutsu käynyt hurjaan hirvijahtiin
Ei metsämies voi siitä jäädä pois
Käyn mielessäni ennalta jo lahtiin
Min ihanampaa tuskin olla vois

2
Jo ajellessa kohti Peuhun majaa
Mä tunnen missä hirvas lymyää
En laske jahdilleni aikaa ajaa
Myös jahtijoukot muutkin hymyää

3
On jahdin paikka Hyyryn kainalossa
Tuo Peuhu siellä seudun helmi on
Vaan kotonaan on hirvet sen maastossa
Ja tietää – pyssyin kanssa kelmi on

4
On kokeet käyty – ammuttu on tauluun
Ja opit luettu hirven käytöksen
Jo säkeet mietitty on kaatolauluun
On aika vain sen viime näytöksen

5
Mun alkaa sydän käydä tahtiin hurjaan
Kun jahtivouti katsoo silmiin mua
Ja vie mut metsään säähän vähän kurjaan
Ja sanoo – toivon onni suosii sua

6
Jään tuulen alle, nousen kummun päähän
Tuo aava siitä mulle aukeaa
En ajatusta päästä sadesäähän
Vaan tunnen kohta mieltä raukeaa

7
Niin aika siinä hiljallensa mataa
Myös kuulen haukun kauas siirtyvän
Nuo ajatuksein työstää luonnon rataa
Maiseman tunnen mieleen piirtyvän

8
Mä vaikka istuin paikallani hiljaa
Ja korpin tunnistin ja närhen näin
Ei tähtäimeeni tullut metsän viljaa
Jollaista ootin kauan eeltä päin

9
Näin menee tunti yks ja sitten toinen
Kun pilvet puiden latvaa kauloivat
Ja saalis meillä oli laihanmoinen
Vain taivaan linnut meille lauloivat

10
Ois päästy mukaan kyllä ammuntoihin
Teeren ja metson perään kuiskittiin
Ei tohdittu vaan kukaan vetää noihin
Kun pyssyinemme siellä huiskittiin

11
Niin piti Metsän Tapsa itsellänsä
Nuo lihat jotka me jo jaettiin
On mulla vain nyt kantapäässä känsä
Ei saalis tullut mitä haettiin

12
Ja vaikka metsäonni laiha oisi
Niin järjestelyt aivan upeaa
Ei kai se muuten meitä tänne toisi
Kaikkia jotka jahtiin rupeaa

13
Kun antoi vouti meille vihdoin merkin
Jo iltapäivää kellot soitteli
Mä kuulin – lähde kotiin mielin herkin
Nuo Peuhun metsät vaikka koitteli

14
Ymmärsin vasta siinä pihatiellä
Kun puiden varjot kilvan vilkkuivat
On koti metsän väen hyvä siellä
Ja mustat korpit meille ilkkuivat

All rights reserved.
jl


Kategoriat: Kronikat

0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *